Pohdin tässä päivänä eräänä omia entisiä esimiehiäni, kun olin kuullut lyhyen ajan sisään lähipiiristäni monenlaisia esimieskokemuksia. Päällimmäiseksi jäi hämmennys siitä valtavasta kirjosta, jolla lähiesimiehen tai tiiminvetäjän työtä tehdään. On selvää, että on monia syitä, miksi näin on. Muun muassa osaaminen, kokemustausta, motivaatio tai oman roolin merkityksen ymmärtäminen vaikuttavat laatuun, jolla esimies työtään tekee tai haluaa tehdä.
Esimies on valtavan tärkeässä roolissa vaikuttamassa siihen, miten tiimissä voidaan. Oletko itse ollut tilanteessa, jossa olette yhdessä esimiehen kanssa yhdessä kehittäneet toimintaa ja palaverissa esimies kertoo keksineensä ja kehittäneensä yksin? Tai kun esimies nostaa upean yhteiskehittämisenne kaikkien tietoon ja kiittää sinua julkisesti?
Miten toinen tapa latistaa ja toinen nostaa innostustasi.
Kun kerrot esimiehellesi liiallisesta työmäärästä ja esimies pysähtyy, kuuntelee ja alkaa kanssasi pohtia ratkaisuehdotuksia tilanteeseen. Tai kun samaisessa tilanteessa esimies ei reagoi avunhuutoosi lainkaan, vaan sanoo itsensäkin olevan kovin kiireinen.
Puhaltaako työyhteisössä lämmin lempeä eteenpäin auttava tuuli vai kyyneleet silmiin nostattava kylmä puhuri?
Esimiestyö on vaikuttamista. Se, miten viestit ja toimit yhteistyössä muiden kanssa vaikuttaa muihin. On ihan inhimillistä, että välillä itse ei näe, miten oma toiminta vaikuttaa ympärillä oleviin ihmisiin. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että toimintasi olisi aina oikeaa tai muita kannustavaa. Jos et tunnista omassa tekemisessäsi mitään kehitettävää, kysy muilta. Ota vastaan palautetta ja analysoi tekemääsi työtä ja muiden reaktioita. Tätä itseanalyysia auttaa se, että tunnistat omia käyttäytymismallejasi, opittuja tapoja ja tapoja reagoida. Myös avoimuus palautteen vastaanottamiseen, oman osaamisen kehittämiseen ja uuden oppimiseen auttavat kehittymisessä.
Työyhteisössä on aina tärkeintä huolehtia omasta motivaatiostaan, jotta on resursseja innostaa muita. Klikkaa ja Twiittaa
Jokainen on vastuussa omasta motivaatiostaan. Motivaatio ei ole mikään hetkellinen piristysruiske, vaan jatkuva innoituksen ja hyvinvoinnin antaja.
Sinun kannattaa esimiehenä pohtia, mitkä asiat sinua motivoivat. Motivoivat asiat antavat sinulle virtaa ja rakentavat pohjaa jaksamiselle ja hyvinvoinnille työssä. On hyvä muistaa, että käyttäytyminen on eri asia kuin motivaatiotekijät tai arvot. Käyttäytymistä voit mukauttaa tilanteen mukaan, mutta sinua motivoivat asiat tai elämän arvosi ovat varmastikin pysyvämpiä.
Mitkä siis ovat sinulle niitä tärkeitä asioita, joita tehdessäsi voit hyvin ja innostut kuin huomaamattasi?
Omien motivaatiotekijöiden tunnistaminen
Amerikkalainen psykologian professori Steven Reiss on kehittänyt Motivaatioprofiilin. Reiss Motivaatioprofiilin tieteellinen pohja tulee Reissin motivaatiotutkimuksesta. Vuonna 1995 hänen tutkimusryhmänsä aloitti laajan tutkimuksen ja löysi tuhansien testihenkilöiden avulla yhteensä 16 psykologista perustarvetta, jotka löytyvät jokaisesta ihmisestä. Nämä perusmotiivit täytyy tyydyttää, jotta tuntisimme elämämme mielekkääksi. Ne muodostuvat sekä geeniperimämme että lapsuuden ja nuoruuden kokemuksista, ja pysyvät tähän asti tehtyjen tutkimusten mukaan suhteellisen samoina läpi koko elämän. Siksi ne tarjoavat meille pitkäjänteistä orientaatioapua tarpeisiin ja motivaatioon.
Reiss Motivaatioprofiilissa mitataan 16 elämän perustarpeen yksilöllistä intensiteettiä. Klikkaa ja Twiittaa
Profiilia analysoidaan arvottamatta asioita – ei ole olemassa parempaa tai huonompaa profiilia. On täysin erilaisia, toisistaan riippumattomia profiileja, joissa voi olla minkälainen yhdistelmä vaan eri intensiteetilla olevia motiiveja.
16 elämän perusmotiivia ovat:
Valta
Riippumattomuus
Uteliaisuus
Hyväksyntä
Järjestys
Kerääminen
Kunnia
Idealismi
Sosiaaliset kontaktit
Perhe
Status
Kosto / Voittaminen
Esteettisyys
Syöminen
Fyysinen aktiivisuus
Mielenrauha
Omien motiivien yliarvostaminen
Omien tarpeiden yliarvostaminen tarkoittaa sitä, että me ihmiset kuvittelemme omien arvojemme ja motiiviemme olevan kaikkein parhaita ja ainoita oikeita, koska ne ovat auttaneet meitä. Siksi muidenkin pitäisi omaksua ne. Voimme esimiehinä käyttää arkipäivän tyranniaa painostaaksemme muita muuttamaan tärkeysjärjestystään ja toimimaan siten kuin itse pidämme parhaana. Ajattelemme, että se on heidän omaksi edukseen.
Tällaiseen omien perustarpeiden yliarvostamiseen liittyy paljon väärinkäsitysten ja konfliktien riskejä. Esimiestyössä tämä tarkoittaa, että esimiehen voi olla vaikea ymmärtää miksi muut toimivat eri tavoin kuin me, tai ainakin meidän on hyvin vaikea tunnetasolla arvostaa omien motiiviemme vastaista toimintaa.
Erityisesti esimiehen on tiedettävä tarkasti, mitkä ovat hänen vahvat motiivinsa, joiden hän olettaa tiedostaen tai tiedostamattaan olevan esimerkiksi hyvän työntekijän ominaisuuksia. Jos esimerkiksi esimiehenä vallantarpeesi on vahva, arvostat luontaisesti kunnianhimoisia, vaikuttamishaluisia ja määrätietoisia työntekijöitä. Ne, joilla motiivi on heikko, saattavat vaikuttaa silmissäsi saamattomilta ja hitailta.
Samankaltaisen motivaatioprofiilin omaavat ihmiset tulevat yleensä erityisen hyvin keskenään toimeen. Tämä johtuu siitä, että ihmisillä, joilla on samanlaiset perustarpeet, on myös yhtenevät arvot. Työpaikalla voisikin pohtia, onko tiimi, jonka jäsenillä on samankaltaiset arvot, mutta erilainen kokemus ja osaaminen, hyväksi vai olisiko parempi saada myös motiiveiltaan ja arvoiltaan erilaisia ihmisiä tiimiin?
(Mukaillen lähdettä: Mayor, P. & Risku, M. 2015. Opas yksilölliseen motivointiin. Talentum.)
Miten sitten tietää, mitkä ovat itseä motivoivia asioita?
Aina ei voikaan tietää, mitkä itseä motivoivia asioita ovat. Tai paremmin sanottuna, ehkä tunnistatkin motivaatiotekijäsi sisimmässäsi, mutta olet parhaillaan sellaisessa elämäntilanteessa, että itsen kuuntelulle ei ole mahdollisuutta.
Kiireisen elämän ja monien vaateiden keskellä olen itse opetellut muutamia konsteja, joiden avulla oman itsen kuuntelu ja omien motivaatiotekijöiden tunnistaminen onnistuu paremmin.
Tietoinen pysähtyminen
Viikonloput, lomat tai vaikkapa opintojen päättäminen antavat selkeän merkin siitä, että nyt voi ja kannattaa pysähtyä. Yksi etappi on saatu päätökseen ja on hyvä hengähtää ennen eteenpäin siirtymistä.
Tiedän, että pysähtyminen voi aiheuttaa haasteita käytännössä. Kun arjessa käy kovilla kierroksilla, alkaa helposti kellottamaan ja aikatauluttamaan myös vapaa-aikaa. Tietoinen pysähtyminen on päätös siitä, että uskallan painaa jarrua. “Viikonloppuna vain olen, otan ehkä päiväunet, käyn pitkällä kävelylenkillä ja luen sanomalehden rauhassa.”
Itsen kuuntelu
Tilanteisiin reagointi on helppoa – joskus liiankin helppoa. Kun työkaveri sanoo mielestäsi jotain aivan pähkähullua, on helppoa reagoida tilanteeseen ja alkaa kertoa omaa näkökulmaansa. Vaikeampaa sen sijaan on ottaa hiljaa itsekseen vastaan oma reaktio, jonka työkaverin sanoma asia on aiheuttanut. Pohtia, miksi tilanne ärsyttää minua. Mikä olisi rakentava palaute tai vastaus tilanteeseen?
Omien tunnetilojen tunnistamista kannattaa harjoitella. Tunteet tulevat ja menevät. Anna niiden kulkea omia polkujaan. Itsen kuuntelu erilaisissa tilanteissa opettaa sinua seuraavia tilanteita varten. Erityisesti työelämässä on ammattimaisuutta, että et anna tunteiden viedä, vaan osallistut rakentavasti eri tilanteissa.
Motivoivien asioiden tunnistaminen
Kun maltat pysähtyä ja kuunnella itseäsi, tunnistat niitä asioita, jotka motivoivat sinua tai niitä asioita, jotka tuntuvat pakkopullalta. Itselle tärkeiden motivoivien asioiden tekeminen on tärkeää oman hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta. Motivoivaan tekemiseen on selkeä veto. Mitä paremmin tunnet itsesi, sitä paremmin voit hakeutua omannäköisiin työtehtäviin tai tehdä vapaa-ajalla sinua energisoivia asioita.
Motivaatioprofiilin tekeminen auttaa omien motiivien ja itselle tärkeiden asioiden tunnistamisessa, mikäli tunnet, että kaipaisit tukea omien motiivien tunnistamisessa. Esimiehenä voit hyödyntää motivaatioprofiilia oman hyvinvoinnin kehittämisen lisäksi johtamisotteessasi. Mitä paremmin tunnistat omat motivaatiotekijäsi, sitä helpompi sinun on ymmärtää tiimiläisiäsi ja heidän erilaisia motiivejaan. Tämä auttaa monella johtamisen osa-alueella: vuorovaikutuksessa, viestinnässä, tiimityöskentelyssä ja kehittämisessä.
Tiedän monen profiilin tehneen palanneen profiiliinsa uudelleen ja uudelleen, minä itse mukaan lukien. Erilaiset muutostilanteet työelämässä, kuten resurssointi tai työyhteisön ristiriitatilanteet ovat hyviä paikkoja palata perusasioiden äärelle. Mitkä asiat minua motivoivat? Mitä asioita minun esimiehenä tulisi ottaa huomioon johtamisotteessani tai -teoissani, jotta kukin tiimiläinen saisi keskittyä mahdollisimman paljon itseä motivoiviin asioihin.
Kannustan sinua esimiehenä tutustumaan omaan motivaatioprofiiliisi. Motivaatioprofiili tai siihen liittyvä purkukeskustelu eivät ole paikkakuntasidonnaisia – profiili tehdään verkkotyökalulla ja purkukeskustelu toteutuu kasvotusten tai videoneuvottelun avulla.
Saat tilattua profiilin kauttani: riikka.hovi@anondo.fi.
Käy vielä tutustumassa esittelyvideoon aiheesta:
Menestystä työssäsi ja omannäköisen polun rakentamisessa!